Korrien tokokoulutus

Tänään oli se odotettu päivä!

Eilen vielä uhkailtiin hirveällä kaatosateella, mutta vielä mitä, hellerajat paukkui ja aurinko porotti :D

Me päästiin Riitan ryhmään (voi/evl). 5 koirakkoa, ensin 20min per koira ja tokalla kierroksella 10min per koira. Aidan teki ruutua, luoksarin stoppia ja seuraamisen juoksuosuutta.

Ruudussa ensin pallo ruudun takana, jonne juoksi, ja sitten hakeutumisina, jotka oli ihan ältsin hyviä. Meni aina tosi taakse ja Riitan mielestä jopa liian taakse, ja tosiaan takajalat tuli yli välillä. Mutta huomattavasti parempi kuin eilen.. Puhuttiin tästä "aaltoilusta", ja Riitta oli sitä mieltä että koira ei ehkä vielä ihan hahmota mitä sen pitää tehdä. No joo ei varmaan, kun mun kriteerit vaihtelee koko ajan (tästäkin puhuttiin). Hänen mielestään on hyvä tehdä irtoamista (palloruudut) ja tekniikkaa (hakeutumiset) yhtä aikaa, ja hakeutumisissa pitäisi nyt alkuun ensin käydä näyttämässä koiralle ruutu, että se menisi kerrasta tarpeeksi syvälle. Tolla kun on tapana käydä ensin siinä edessä hillumassa. Pointtihan siinä on, mä olen ehkä turhaan jo näin aikaisessa vaiheessa miettinyt sitä apujen vähentämistä = en auta koiraa menemään ruutuun vaan se saa ihan itte löytää sen.

Ruudun näyttäminen tehdään niin, että käsillä EI taputeta maata (koska apina luulee että sinne laitetaan jotain -> haistelee, toisille koirille maan taputtaminen on ok), vaan näytetään ilmassa missä kohti ruutu on ja sanotaan että tässä se ruutu muuten on. Myös avustaja voi käydä näyttämässä ruudun, eli mun ei tarvi itse mennä sinne. Kosketusalustaa mun käskettiin pohtia, mutta yritän vältellä sitä parhaani mukaan..

Ruudun kanssa siis kriteeri koiralle selväksi, palloa ei välttämättä enää tarvitse viedä ruudun taakse koska koira menee tosi hyvin syvälle ruutuun, täytyy oikeastaan jopa vähän hinata sitä paikkaa edemmäs. Niin ja loppuosaa tietty myös harjoitteluun, erillisenä alkuun :)

Sitten luoksari. Näytettiin pari pysäytystä, jotka oli tänään ihan ok. Pallonheitolla pari ja muutama myös namialustan kanssa. Kuulemma on ihan hyvä tehdä monella eri tekniikalla, ehkäpä sen kiertämisen voisi myös ottaa kuvioihin. Koiralle olisi hyvä myös saada pysähtymiseen ajatusta sekä painoa taaksepäin, ehkä peruuttamisen kautta? Nyt se on hieman etupainoinen ja vaikka reagoi käskyyn heti, sillä menee hetki pysähtyä. Jos se olisi takapainoinen, olisi nopsa pysähtyminen tietty helpompaa. Avustaja voi myös heittää palloa tässäkin. Riitan mukaan luoksari on myös helposti aaltoileva liike, niin kuin se meillä onkin.. Eli kannattaa vaihdella stoppi-läpijuoksu-kokonainen luoksari -suhdetta ja löytää se omalle koiralle sopiva. Sandralle se tuli lähes automaattisesti (aina kun ennakoi jotain, tehdään päinvastoin) mutta kun Aidan ei ennakoi vaan tulee aina täysiä, on vaikea sitten tehdä muuta kuin stoppeja. :D

Seuraamisesta, koira on ehkä hitusen liian orientoitunut itse seuraamiseen, sen pitäisi enemmän keskittyä hyvään perusasentoon. Eli palkkaa myös niistä perusasennoista, pönttöpää. Koiran pitäisi siis koota itseään paremmin, ja tämän takia se myös juoksussa lörähtää todella helposti hienoksi näyttelyraviksi. Nyt alkuun tehdään (ja tehtiinkin jo) niin, että pari askelta käyntiä - pari askelta juoksua - takaisin käyntiin ja palkka heti koiralle siitä oikealta paikalta että se joutuu kasaamaan itsensä siihen vierelle. Toimi muuten jo ihan muutamalla toistolla, koira siirtyi heti juoksussa paremmin hollille! Vasta kun tämä toimii, aletaan koventaa vauhtia ja pidentää juoksumatkaa. Nyt mennään vielä aika hiljaa.

Paikallamakuuta tehtiin tietty lopuksi, istuminen ja makuu, Aidan teki kaksi makuuta. Ekalla nousi seisomisen kautta istumaan (!!!!) ja kävin torumassa ja palautin maahan. Tokalla oli sitten ihan super, rauhallinen mutta tarkkaavainen, ei hötkyillyt turhia. Kävin kerran piilosta pois ja muuten vaan tirkistelin sitä laudanraosta. Varmaan paras makuu mitä se on vähään aikaan tehnyt. Olisikohan syytä esim. kokeessa tehdä ensin lyhyt makuu "rauhoittamaan" koiraa siitä, että mä en jätä sitä lopullisesti? Täytynee kokeilla tässä kevään aikana.

Huhhuh. Olikohan siinä kaikki Aidanin tekemisestä? Sitten siirrytään niihin muiden tekemiin liikkeisiin sekä yleisiin juttuihin, jotka vielä muistan.. Täydentelen sitten myöhemmin, kun jotain kuitenkin unohdan.

Kaukot: Jumppaa, seiso-istu vaihdossa koiran ajatukset taakse. Ruotsissa opettavat "paino taakse" -käskyn jota käyttävät jos koira on kokeessa etupainoinen ennen s-i-vaihtoa. Takapalkka. Koesuorituksessa usein ongelma nimenomaan se vikoissa vaihdoissa tuleva s-i-vaihto, kun koira ei enää jaksaisi keskittyä, tähän voisi lisätä eteen sen takapainokäskyn. Tai opettaa ihan eri istumiskäskyllä tämän niin ettei koira keskity pelkkkään istumiseen vaan taakse-istumiseen. Tämä siis jos koiralla on takajalat paikallaan -tekniikka.

Seuraaminen: perusasentohakuisuus. Tärkeämpää perusasento kuin itse seuraaminen (vrt.pk-tottis). Perusasentoa palkkaamalla saa koiran seuraamispaikkaa korjattua vähän, ainakin yhdelle koiralle kävi tänään niin. Käännöksissä voi ottaa kaverin naksuttelemaan hyvistä perseenheittelyistä, ettei tarvi tuijottaa koiraa.

Ohjattu: jos koira "jäkittää" ts. ei mene merkille kunnolla kun vaanii kapuloita, voi kapulat laittaa ihan metrin päähän merkistä ja koiran pitää mennä kunnolla merkille siihen väliin. Annetaan sen miettiä, kosketusalusta on ok jotta koiran helpompi hoksata. Lähetys ihan lähietäisyydeltä ettei koira kaahaa satalasissa.

Hyppynouto: Kun koira osaa jo liikkeet mutta aina on jotain viilattavaa ja pitää keksiä yllätyksellisyyttä, voi esim. metskussa koiran palautettua kapulan sivulle käskeä sitä hyppäämään uudestaan esteen yli kapula suussa ja palkata siitä. Metallihypyssä täytyy olla tarkkana siitä, että herkkä koira ei väldee arvosta sitä jos se palkataan/vapautetaan ennen paluuhyppyä ja se pudottaa kapulan omille kintuilleen ennen hyppyä.

Yleistä:
- tokoilijat keskittyy vähän liikaa epäolennaisuuksiin
- motivoituneelle koiralle voi asettaa jo vaatimuksia. Hyvästä suorituksesta tulee hyvät kehut mutta pallo tulee vasta superhyvästä suorituksesta -> palkan tasolla ja eri palkoilla kikkailu; kehu/nami/pallo
- tunnarin viretilan operointi on parasta opettaa jo pennusta asti. Aikuinen koira voi tällöin olla jopa liian hidas esim. palauttamisessa mutta tunnarissa vauhtia on helpompi saada lisää kuin päästä liiasta vauhdista eroon..
- Koira ei välttämättä koskaan pysty tekemään jokaista liikettä kympin arvoisesti. Jos tuntuu siltä että paras mitä koirasta saa jossain liikkeessä irti on kasin suoritus, joskus on tyydyttävä siihen ja keskitettävä energia muihin liikkeisiin. On turha yrittää saada koirasta irti jotain, mihin siitä ei ole

Hyvä mieli jäi ja paljon pohdittavaa! Ehkä myöhemmin uusiksi :)