Tänään käytiin agilitaamassa Malmilla. Aiheena oli tosi vaikea kieputtelurata, missä oli takaakiertoja varmaan 15. Tämmönen, mä härskisti pihistin radantekijä-Irinalta kuvan:
Tosta jäi esteet 14, 13 ja 3 pois. Me aloitettiin esteillä 1-5, ja se meni kerrasta oikein! Hienoa. Sitten vuorossa esteet 5-9, ja uskokaa tai älkää, sekin onnistui (ekalla tai tokalla yrityksellä, en muista) hyvin! Me ollaan hei opittu jotain jee!
Niistä sfääreistä tultiin sitten kovaa alas, kun aloin säheltää jotain ihan pönttöä. Ensin ohjasin koiran väärin esteelle 5 ja se yritti hypätä sitä suoraan, kun piti kiertää, ja sitten ei voinutkaan hypätä suoraan kun mä olin edessä, ja rysähti päin siivekettä joka kaatui sen alta. Muissa takaakierroissa mä olin liian hätäinen, ja kun koira oli ehtinyt esteen taakse, mä yritin jo juosta seuraavalle ja sehän lähti perään hyppäämättä koko estettä. Loppuajasta se ei sitten enää hypännyt lainkaan takaisintuloa - kaikki tämä tapahtui kymmenessä minuutissa :P No, loppuun sitten putkea ja hyppyä ja kivaa jee. Mutta silti mä olen innoissani siitä, että me onnistuttiin jo noin pitkässä radanpätkässä, ainakin 5 estettä! Voi jukra.
Kotiläksyksi tuli hyppäämisen opettelua. Aidan on vähän huono hyppäämään, ja etenkin jos sen pitää ajatella jotain muuta (esim. takaakiertoa, tai sitä, että mitä vittua toi ohjaaja oikeen huitoo), niin se hyppää tosi huonosti. Toinen kotiläksy on tolppien kiertämisen opettelu, ja sitä aloitettiin jo kotimatkalla muutaman taskuun jääneen namin voimalla. Hyvinhän se menikin. Ja mä haluu-uun sen oman puomialastulon, että voin opettaa koiralle kontakteja, se näyttää niin kivalta.
 |
| Mun hieno näyttely-EH-mies SNJ:n erkkarin jälkeen <3 |
Huijasin vähän tuossa aloituksessa, ollaanhan me tehty tokoa ihan pikkiriikkisen, kaukoja nimittäin. On vaikeeta. Hiiteen toko ja jee agility! Mennään muuten Marian ja Ainaattorin kanssa koirien Linnan juhliin itsenäisyyspäivänä. SE on hienoa.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti