Kolme kolme satayksi Tampere kymmenen

Maanantaiagilityt takana. Helle oli ja yritin kovasti ruskettua odottelutauoilla. :D Bussireitit menivät taas mönkään, joten tulimme paikalle puoli tuntia myöhässä, onneksi meidän jälkeen ei ole kentälle tulossa ketään niin saimme Aippalin kanssa vikoina jäädä muiden jälkeen tekemään oman suorituksemme (olivat tietty aikatauluttaneet tunnin kolmelle koiralle sopivaksi).

Tämän kerran teemana oli kepit, takaakierto ja keinu. Kepit meinaan edelleen opettaa 2x2-menetelmällä, joten niitä ei sen kummemmin käyty läpi, mun pitää vaan hommata ne kepit.. Eli harjanvarsikaupoille mars. Odotteluajoilla kävelytin Aidania vähän semmoisen kivan kontaktiharjoittelupalan yli, mutta eihän se edelleenkään siinä pysynyt :P Mä en ole viikolla ehtinyt treenata yhtään näitä agijuttuja, meidänhän on pitänyt naksutella laatikkokontakteja ja keinua varten oven kiinni laittamista. Saa nähdä paljonko tälläkään viikolla ehditään, onneksi mulla on se kuukauden kesäloma..

Keinu aloitettiin niin, että Aidan sai kävellä maassa olevan puomin päällä ja palkan sai ohjaajalta namialustalle puomin päähän. Aluksi hörväsi ja hötkysi ja jalat tietty lenteli missä sattui, mutta lopulta keskittyi yllättävän hyvin ja kaikki koivet pysyivät puomin päällä. Tässä on selvästi parempi se, että palkka tulee alustalta (ja avustajalta) puomin päästä eikä multa, että saadaan ajatuksia eteenpäin ja koiraa irti siitä namista. Pari kertaa juoksi puomin ohi koska niin pääsi tietty nopeammin alustalle, mutta niistä ei tietenkään saanut palkkaa, joten seuraavalla kerralla korjasi toiminnan aina oikeaksi. Hyvä mies! Tämä on siis treenilistalla, kunhan päästään taas esteille.

Sitten mentiin itse keinulle, ohjaaja pehmensi alastuloa ja nami tuli taas maasta alustalta. Ihan jees meni, aika tarkkana vaan sai olla että koira pysyi keinulla eikä loikannut alas = pidin pannasta kiinni koko ajan. Kiire sillä oli keinun päähän heti ekan palkkauksen jälkeen. Tuli ohjeeksi tehdä keinua niin, että ensin maxipöydän päältä alas, sitten minipöydän päältä alas ja lopulta keinua kokonaisena. Näin koira tottuu pikkuhiljaa siihen keinun liikkeeseen eikä tehdä heti kokonaisena koko estettä. Ja avustaja alkuun, ettei keinu rämähdä täysiä maahan.

Lopuksi sitten takaakiertoa, tämähän on jo suht tuttu juttu. Vasemman kautta ok, oikealta oli vaikeampaa ja Aidan halusi taas kiertää koko esteen eikä hypännyt takaisintullessa. Mun liike oli varmaan epäloogista tai jotain. Ohjaaja palkkasi sitten lelulla niin että mä sain keskittyä pelkkään juoksemiseen. :D Läksyksi tuli kiertää puita etenkin oikean kautta, samoin irtoamista.

Odotteluajoilla treenattiin myös lähdössä pysymistä. Hyvin pysyi!

Ja kuten kalenterista näkee, I accidentally..