Aidan on saanut viettää hermolomaa harrastuksista. Eilen mä kuumehouruissani naksuttelin sille vähän takajalkojen laittamista sohvatyynyn päälle, ja oli muuten aikamoinen shöy :D Koira oli hyvin, hyvin innoissaan ja lähestulkoon vain kohelsi. Välillä se juoksi kiihtyvällä tahdilla mua ympäri ja mua alkoi naurattaa niin, että oli pakko mennä istumaan tuolille, jotta sain sen toiminnan katkaistua. Ja sitten koira taas peruutti, ja peruutti, ja peruutti. Mutta kai sillä nyt joku haju on siitä sohvatyynystä ja välillä se teki ihan tosi hienoja takajalkasuorituksia (ehkä 4 kertaa). Täytyy jatkaa myöhemmin.
Hirveä hinku olisi ilmoittaa Aidan johonkin näyttelyyn, mutta eihän tässä nyt ole semmoisiin varaa. Ehkä ensi keväänä. Näyttelyintoa nosti aika paljon se, että viime sunnuntaina Ainaattori-parson nappasi ekan sertinsä! :) Lauantainahan me käytiin Aslanin ja Aatoksen kanssa Porvoossa, ja molemmat saivat H:t. Ajattelin jo, että jos Ainakin saa jotain tosi huonoa, niin lopetan mun koiranhandlausuran, mutta ei vissiin tarvi vielä lopettaa! Hii. Ja vaikka labradorit olivat joko rumia tai kesken kehityksen, niin tuomari kyllä kehui mun handlerintaitoja. Ei vaan kuulemma sillä kertaa ihan riittänyt, että koirat esitetään ja esiintyvät hyvin.. :D
Perjantaille ollaan sovittu tokotreenit ja sunnuntaille nometreenit. Jäi ne taipparit sitten tänäkin vuonna väliin, mutta ehtiihän sitä. Tokotreeneissä voitaisiin tehdä vaikka, öö, sivulletuloja, ne kun olivat viime kokeessa aikamoista settiä..
Mä kovasti odottelen parantumistani, jotta päästään crossailemaan. Uudet valjaat on vieläkin testaamatta ja tuolla ne roikkuvat naulakossa.. Mun myös pitäisi tälläkin hetkellä olla Ruotsissa pitämässä kivaa muiden maanmittareiden kanssa, mutta hittolainen, eilen aamulla nousi kuume ja tässä sitä nyt ollaan. :( Kakkaa ja silleen. Kuuntelen tätä ehkä maailmankaikkeuden tämän hetken siisteintä kipaletta sitten ihan yksin vaan. Vaikka johan sitä on tullutkin popitettua - yksi syy mun sairastumiseen on varmasti se, että olen kahtena iltana kekkaloinut ulkona juhlamekossa ilman mitään takkeja tai kaulaliinoja..
Onneksi mulla on myös ihania kavereita, eilenkin Elina otti Aidanin ja kävi sen kanssa reipsakkaan iltalenkin kun mä olin vuoteen omana. Kiitos!
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti