Mitä pidemmälle mä tuun sitä huonommin muistan kaiken muun

Uujee Aidan lähtee tokokokeeseen kuun vikana päivänä! Laitoin tänään ilmon menemään. Johan siitä tulee vuosi kun viimeksi käytiin kolmostulos hakemassa, eli täytyy kunnioittaa perinteitä ja hakea lisää kolmostuloksia :D Huomenna on ehkä paikallamakuutreenit Malminkartanossa, missä itse koekin sitten on.

Tein eilen aamulla vähän kaukoja heitettyäni oman aamupalaleipäni lattialle - voipuoli alaspäin, tietty :P Suorastaan hämmästyin, kuinka hyvin vaihdot sujuivat, sillä Aidan peruutti istumaan(!) ja ennen kaikkea nousi seisomaan takajalat paikallaan kasassa seisten! Uskomatonta. Enkä edes seissyt koiran nenän edessä, ja mulla oli kuitenkin superherkku-aamiaisvoileipä-namnam kädessä. Ehkä me sitten kuitenkin joskus voidaan mennä kokeilemaan voittajaluokkaa, jos koira neljän vuoden aikana oppii tekemään puhtaita vaihtoja alle metrin etäisyydellä musta.. or not.

Mun varustehankinnat on nyt suorastaan riistäytyneet käsistä, mutta koska edellinen vetoliinantekoprojekti meni ihan mönkään, niin tilasin viime viikolla Unessasta kivanvärisiä köysiä ja kävin tänään hakemassa paketin postista. Siellä oli myös yksi pallo, josta muotoutui vetolelu, sekä metallikuppi, joka käy matkakupista, noita keraamisia on tosi kurja roudailla mukana ja kankaiset eivät toimi ruokakuppeina. Mun oli siis ihan pakko ostaa pallo ja kuppi, jotta sain tilauksen hinnaksi yli 20 euroa enkä joutunut maksamaan pientoimitusmaksua.. :D Unessa on muuten jees, mutta se pientoimitusmaksu on tosi kurja, mä olen jahkannut noiden köysien tilaamista ties kuinka kauan sen takia. Niin ja kennopallokin kiinnittyi pienen venyttelyn ja pusertamisen jälkeen just eikä melkeen tuohon mätsäristä palkinnoksi saatuun fleeceleluun!

Eikä siinä vielä kaikki: ostin postireissulla Etolasta heräteostoksena pienten lasten hampaidenpesukorokkeen. Tämmöisen:

Kyllä, siinä lukee "little monsters in training". En voinut ohittaa sitä (oli sitäpaitsi kaupan halvin ja tukevin palli), joten nyt mun pikku monsteri saa treenata noinkin miehekkäällä korokkeella.. Ja hetihän se pääsi käyttöön! Naksuttelin tänään kahdessa osassa yhden näytepussillisen herkkuja pois, ennen lenkkiä ja sen jälkeen. Tällä kertaa kumpikaan meistä ei menettänyt hermojaan, vaan koira yritti sinnikkäästi ja mä osasin naksutella sille oikeista asioista :) Toki korokkeelle nousua on treenattu aiemminkin pari kertaa, mutta nyt riitti melko vähäinen naksuttelu, ja koira pisti jo aika suvereenisti etutassut korokkeelle.

Jälkimmäisen osion pistin videolle, pahoittelen ihan karmeaa laatua, mutta mun olohuoneen katossa on joku helvetin maailman himmein ekoviherpiiperö-energiansäästölamppu.. Joten täytyi säätää kirkkausnupit kaakkoon, jotta musta koira erottuu mustasta taustasta. 10 minuutin videolla Aidan ehti tehdä paljon muutakin kuin tuon minkä editoin, mm. pari kertaa kaataa korokkeen. Mutta tosiaan, se on hirmu tukeva ja just hyvä ja siinä on kumitassut ja kaikkea! Pesuvatiin verrattuna ihan eri tasoa, pesuvati notkuu ja lentelee Aidanin käsittelyssä pitkin ja poikin.. Ainoa pikku miinus on se, ettei se ole pyöreä. Mutta ei näyttänyt haittaavan koiraa, silloin kun se malttoi keskittyä :P Elikkäs kuten videolta näkyy, koira loppuvaiheessa jopa kiersi pari askelta kerrallaan kun mä liikuin sen apuna :)

Aidanin herkkuboksi täpötäynnä Messarituliaisista :)

Sitten ei-koirakoiraa: Mä pelasin eilen pesäpalloa! Pesäpallo on kivaa! Vaikka tuli kaatosade kesken kaiken, hävittiin, ja mun selkä vähän kipeytyi (läski, lol). Jouduin (pääsin) ensimmäistä kertaa elämässäni jollekin muulle paikalle kuin koppariksi, mut nimittäin laitettiin kolmosvahdiksi. Eli juoksemista oli varmaan enemmän kuin ikinä pelin aikana on ollut, kun piti ravata ykkös- ja kolmospesän väliä jatkuvasti. Sisävuorolla mä osuin palloon ja lyllersin itseni kaksi kertaa kolmoselle. Ja sitten mä olin joko niin säälittävä ollessani koko ajan väärällä paikalla ulkona tai niin hyvä sen takia, että löin ainoan lyödyn juoksun meidän joukkueelta, että sain elämäni ensimmäisen ei-koirakoira-pokaalin! Ihan omilla ansioilla ja ilman avustavaa karvakorvaa. Kyllä nyt on äiskä ja iskä ylpeitä, tai aineski sietäis olla. Ja kyllä nyt on kokovartalojumi, mikä on ratkiriemukasta etenkin siksi, että huomenna olisi uusi peli..

Mun koirat kyllä voittaa keskimäärin 2 kertaa tän kokoisia pokaaleja..