Tänään oli toka kerta Ansun kurssista. Toissaviikolla olisi ollut myös yhdet ohjatut treenit, mutta katsoin, että iltavuoro on tässä konkurssissa parempi ratkaisu kuin koirahumppailut, joten jätettiin ne väliin. Tänään olin viisas mies ja ilmoitin, että haluamme treenata loppupäässä, jotta ehdin lenkittää koiran työpäivän jälkeen ennen treenejä.
Aidan höyrysi lenkistä huolimatta, ja koska odotteluaikana pidin sitä pannasta kiinni naama kohti ruutua, koira luuli, että teemme ruutua. Teimme kuitenkin seuraamista, ja sehän ei sitten mennyt ihan putkeen, kun koira oli sinkoamassa ruutuun hetkenä minä hyvänsä. Olisi pitänyt ottaa hihnaseuraaminen, niin olisi saanut koiraan helpommin rotia! Aidan nimittäin oli muutenkin aivan kamala, luokattomia käännöksiä ja välillä se vaan hyppäsi metrin sivulle onnesta. Mä en jotenkin osannut puuttua niihin, jäädyin vaan ihan kokonaan, koska Aidan ei ole ikuisuuteen seurannut noin paskasti. Sainkin tästä noottia seuraamispätkän jälkeen, ihan aiheesta. Hidas seuraaminen oli superpr0 ja suorilla pätkillä Aidan skarppasi hyvin - mutta kuten Ansu sanoi, niin "heti kun näytti siltä että nyt se asettuu, niin taas se räjähti johonkin suuntaan". Huoh.
Seuraamisväsytyksen jälkeen nostettiin kissa pöydälle tunnarin muodossa, joka sujuikin yllättävän kivuttomasti. Tehtiin 3 oman noutoa ilman häiriötä, eka tasamaalla, toka piilossa ja kolmas enemmän piilossa. 2 ekaa ok, annoin lisäkäskyn sivulletuloon ja Aidan pureskeli kapulaa ihan hirveästi, mutta avasi nenänsä hyvin. Kolmas oli aika vaikea piilo ja homma päättyi siihen, että Aidan teki hakuruutua ympäri hallia, kun ei vaan löytänyt palikkaa. Mutta etsi selvästi nenän kanssa, eli etsi-käskyn käyttö on selvästi hyvä idea tässä. Kutsuin koiran pois ja kävin siirtämässä kapulan pikkuisen helpompaan kohtaan, sitten löytyi tietty nopsasti. Näiden jälkeen vähän juttelua ja vielä yksi haku, tämäkin ok.
Koutsi ehdotti, että teettäisin vielä paljon oman etsimistä ilman häiriötä, ja sitten kun lumet sulavat, tunnaria etenkin kuuriluontoisesti. Häiriökapulat voisi lisätä ensin kasana ja sitten levittää hallittuun muodostelmaan (rivi tai jono), jotta haisteluunkin tulisi järjestelmällisyyttä - pointti! Ja ennen häiriökapuloiden lisäämistä yksi nenänavausetsintä ilman vieraita. Jatketaan tällä siis.
Tunnarin jälkeen otettiin vielä pätkä seuraamista, tämä oli jo paljon parempi. Käskyksi tuli a) korjata koiran virheet, ei saa päästää helpolla eikä auttaa vaikka ruutu houkuttaisi tms b) tehdä paljon käännös-perusasento -neliötä. Myös oikealle. Tyhmä ohjaaja ei ole 12 vuoden tokoharrastamisen aikana tajunnut, että käännös-pa-treeniä voi tehdä myös oikealle.
Näillä taas eteenpäin sitten! Cruftsin koiratanssiesitykset myös nostivat koiratanssi-intoa ihan rahtusen. Harmi kyllä, kaikki kisat ovat täysin sopimattomina aikoina, eli kisaamaan päästään joskus loppuvuodesta, jos silloinkaan :( On ihan tyhmää olla autoton, kun pitää aina joko ruinata kyyti joltain tai hakea auto Lahdesta. Kyydin ruinaaminen 35-kiloisen matkapahoinvoijan kanssa ei ole mitään helppoa, ja koska en tunne ketään, ruinaaminen on käytännössä mahdotonta. Buu.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti