Viime lauantaina tosiaan suunnattiin Keravalle mätsäriin. Satu ja Yumi-aussi lähtivät myös mukaan, Yumi pääsi ekaa kertaa pentuluokkaan :) Se on niiiiin söpö jättikorvineen ja päätöyhtöineen! Yumi matkusti hirmu hienosti Ainan boksissa auton takakontissa, oli varmaan mukavan tukeva ja turvallinen laatikko.
 |
| Ihana pikku Jumitus <3 |
Paikalle kun päästiin, oli vastassa iso hiekkakenttä ja 2 hyvän kokoista kehää. Mätsärissä oli vain 2 tuomaria, joista toisella oli pennut ja pienet aikuiset, toisella isot aikuiset ja vetskut. Tai piti olla. Pentujen tuomari oli niin saakelin hidas, että lopulta pennut laitettiin pyörimään myös toiseen kehään.. Kävin kysymässä että koskas ne isot aikuiset on, ja sain vastaukseksi, että "pitää tehdä näin että pysytään aikataulussa". Ai kun homma kusee, niin laitetaan kusemaan sitten kunnolla? Tamma kay!
(ja kyllä, saan arvostella, sillä olen ollut järjestämässä useampaa mätsäriä. Enemmän ja vähemmän onnistuneita)
 |
| missihymy |
Nojoo, odottelimme odottelemasta päästyämme, ja lopulta pääsi Aidankin kehään. Reippaalla ja iloisella esiintymisellä punainen nauha, ja nauhakehässä liikkeillään ja olemuksellaan päätyi vielä toiselle sijalle :) Kaverille eräs meidän vieressä leiriään pitänyt totesi, jotta "jes, just se mitä pitkin saada! Ai kauhee, saako noin sanoa" :D Ja samaa mieltä olin, jos olisi bis-kehään pitänyt jäädä, olisin varmaan jättänyt väliin, sillä tässä vaiheessa pienet aikuiset olivat himppasen yli puolenvälin. Subwayn kautta lähdettiin siis ajelemaan takaisin stadiin, jätettiin Yumi kotiinsa ja kopattiin yksi lisäkaveri kyytiin, ja käännettiin auton nokka kohti Nuuksiota.
Nuuksiossa käpsyteltiin noin 4km lenkki, Aidan sai olla valjaissa. Otin Hurtta-valjaat mukaan, on muuten paskat.. ei istu tuolle sitten yhtään, henki korisi ja vinkui koko lenkin kunnes tajusin laittaa remmin kiinni mahalenksuun. Taitaa Hurtat lähteä kiertoon, harmi vaan että ehdin epätoivoissani jo pienentää hieman kaula-aukkoakin ilman sen suurempaa menestystä. Äiskä osti tilalle Aidanille työpaikkansa näytemyynnistä Rukka-valjaat, täytyy vaan odotella enää, että saadaan ne käsiimme!
 |
| Minun retkikaveri! |
 |
| Kaunis :) |
Käpsyttelyn varrella pidettiin luonnollisesti kuvaustaukoja, mä kuvasin erityisesti koiraa :D Kaisu johdatti meidät hienolle jyrkänteelle, jossa oli tarkoitus ottaa auringonlaskukuvia. Ikävä kyllä, paikalle saapui jäljessämme pariskunta, joka kaivoi laukuistaan ainakin 5 (tai 15, vai oliko se 50) kameraa jalustoineen jyrkänteen reunalle niin, ettei meillä ollut enää toivoakaan kuvata mitään. No, ehdittiin sentään ottaa muutamat kuvat ennen heidän saapumistaan :D Sorkke, hirveä valituspostaus tämä, mutta kylläpä oli vastoinkäymisten lauantai!
 |
| Tää on ehkä mun feivoritti tällä hetkellä. Niitä yksi tuhannesta -kuvia. Kerrankin osui rajaus kohdilleen (tassut ei leikkaantuneet), tarkennus kohdilleen (koiran naamassa), ja kattokaa tota koiran sijoittelua - se on just tossa seinän harmaassa osassa niin, että lehdet kehystävät sen. En kestä tota ilmettä ja sitä, että lelu on rusettina. Parasta :D #tallapohjaanjeesusohjaa |
Tänään vielä otin kameran lenkille ja kuvasin Aidania pohjoistapiolalaisissa ruskamaisemissa, erityissuosikkini oli tulipunainen villiviiniseinä, jonka kuvaaminen olikin vähän haastavampaa. Lehdistö alkoi sen verran korkealta, että mun piti maata käytännössä kyljelläni, jotta sain kameran tarpeeksi alas ja koko koiran pään takusen punaiseksi. Onneksi pari kuvaa onnistui :D Ja saatiin koko syksyn värisuora esille. En ole kovin syksyihminen, se on aina vähän masentavaa aikaa sateineen, pimeyksineen ja kuolemisineen, mutta syksyn värit ovat ihania.
 |
| Etenkin punainen on niiiin kaunis väri. |
Aidan on kyllä kiva kuvattava, sen voi laittaa lehtikasan alle, tai kuvata sitä mahallaan maaten, ja myös ohjailla helposti paikasta toiseen pakki-vasen-oikee-tonne noin-seis!-käskysarjalla. Kunnon valokuvamalli <3
5 kommenttia :
Onpa ihana toi punanen tausta, vau :)
Ootpa saanut kivoja kuvia otettua! :) Meillä on kanssa käytössä hurtan valjaat, mutta ne on sitä vanhenpaa mallia (eli ei tota ns. välikappaletta selässä). Ne on kyllä istunut Fallelle tosi hyvin ja käytän niitä ihan päivittäin lenkeillä. Rukan valjaat löytyy myös kanssa, mutta ostin ne kun Falle oli pentu silleen, että onpahan kasvuvaraa.. :D Ja nyt ne on rintakehästä vähän liian isot eikä pysty säätää pienemmiksi, mutta ne on kuitenkin käytössä autovaljaina.
Kiitos molemmille! :)
Aidanille ne vanhan mallin Hurtat istui vielä huonommin :D Muuten ei varmaan olisi ongelmaa, mutta valjaissa Aidanilla on lupa vetää (harrastetaan vetoa), ja noi ei todellakaan ole mitkään vetovaljaat. Kaula-aukko on vieläkin rahtusen liian iso, selkäkappale liian lyhyt ja mahakappale liian pitkä -> vedossa kaula-aukko valahtaa painamaan kurkkua, kun mahakappale ei pidä sitä paikoillaan. Siinä sitä sitten ollaan :D Pienemmässä koossa ei taas oikein riitä se mahanympärysremmi, ja siinä selkäkappale olisi vieläkin lyhyempi. Mutta Rukat toimii meillä, eli niitä odotellessa!
No joo vetovaljaiksi ne ei kyllä sovi :D Meillä on ihan erikseen valjaat vetoon, joita käytetään canicrossissa, mutta lenkkivaljaissa ei saa vetää niinkuin ei pannassakaan. Jotenkin mä vaan ite tykkään käyttää lenkeillä enemmän valjaita kun pantaa ja onhan ne koirallekin mukavemmat (varsinkin silloin kun tuo yrittää vähän vetää).
Mä oon vähän laiska opettamaan eroja kaksien eri valjaiden välillä, joten meillä kaikissa valjaissa saa vetää. Huskivaljaat on kyllä erikseen, niillä sitten vedetään ihan tosissaan. Tolleen metsässä samoillessa ajattelin, että nuo perusvaljaat olisi kivemmat, mutta Aidan kyllä kiskoi ihan hulluna joten ne vetovaljaat olis sittenkin olleet paremmat.. Mutta ensi kerralla viisaammin! Joskus haluan kyllä käydä vähän pidemmän reissun tuolla Nuuksiossa, metsään on niin kova kaipuu täällä betoniviidakossa!
Rukatkin saatiin käyttöön, on paljon paremmat meille, ei henki vingu vaikka vähän vetäisikin :)
Lähetä kommentti