Kuten kalenteristamme voi nähdä, Aidan on ilmoitettu kahden viikon päästä oleviin taippareihin. Näytinpä siis tänään ukkelille kania, ja ajattelin heti tehdä "kunnon" jäljen, kai se jotain 70m pitkä oli ja menipä vielä yhden polun yli.
Koira paikalle ja lähetykseen. Seurasi jälkeä noin 3 metriä ja laajensi sitten hakuun. Juoksenteli pitkin metsiköitä ja välillä lähetin sitä uudestaan oikeaan suuntaan, mutta lähes tuloksetta. Jossain välissä se seurasi jälkeä tosi nätisti mutta sitten taas singahti hölköttelemään ihan muualle. Eikä jaksanut edes laukata vaan ravaili tosi laiskan näköisesti. Melko pitkän pätkän se oli kokonaan pois näkösältä ja ehdin jo ajatella että jes, nyt se löysi kanin, mutta koira juoksi miljoonaa mun luo ilman kannettavaa. Nappasin sitten elukan (koiran) remmiin, laitoin puuhun kiinni ja marssin itse hakemaan pupun.
Totuus paljastui jäljen päässä: Aidan oli viitsinyt kantaa jänöä viitisen metriä ja jättänyt sen sitten kuin nallin kalliolle. Voi jee. Tein sitten koiralle vielä kaksi minijälkeä, sen nähden siis, ja molemmilta se toi pupun mun lähelle. Toisella kerralla mietti hirveän kauan (eli todennäköisesti nuoli kanin korvia, niissä on kuivunutta verta) mutta hoputuksella tuli kanin kanssa pois.
Ajattelin jo, että kiva mennä taippareihin, kun ei ole toivoakaan läpäisystä. Mutta treenien analysoinnissa kysymykseen "Mikä meni pieleen?" vastauksena oli "Kaikki". Koira ei siis ollut käynyt aamulenkillä, vaan Ville kävelytti sen aika lailla suoraan lähetyspaikalle, toki pissalla rakki sai käydä. Oli ihan järjettömän kuuma, mä valun hikeä vieläkin ja koira läähättää kuin viimeistä päivää, vaikka se tosiaan ei ottanut kuin muutaman laukka-askeleen siinä lönköttelyn lomassa. Ja minä hermostuin taas, kun koira vain seisoi ja tuijotti johonkin, ja nyt se selvästi jo hieman lamaantui siitä kun huomasi mun otsasuonen pullottavan. Viimeisenä tietty aivan liian vaikea harjoitus koiran osaamistasoon nähden. Tyhmätyhmätyhmä minä, koiraharrastus on kyllä ihan jonkun muun laji, mä onnistun vain pilaamaan koiran toisensa jälkeen oman typeryyteni takia.
Kania ei ole enää mahdollisuutta näyttää koiralle, eikä muutakaan riistaa, sillä ensi viikonloppuna en aio tulla Espooseen. Olkoot, käydään siellä kokeessa ja jätetään ne hommat sitten muille tämän kesän osalta, katsotaan ensi kesänä taas uudestaan jos katsotaan.
2 kommenttia :
Näin ei varmaan tosiaan saisi sanoa, mutta ihana lukea, että muillakaan ei ajatus aina ihan kulje ja treeneissä homma ei toimi omien hölmöilyjen takia... :D Mutta hei, kyllä se siitä vielä, on kuitenkin jo puoli voittoa tajuta ne omat mokat ja se, että koiran toimimattomuus oli kiinni niistä! (ainakin tätä mä hoen itselleni ja koitan kovasti uskoa siihen...)
Joo, ja onhan se jo huima parannus viime kerrasta, jos edes päästään sinne jäljelle asti! Viime vuonnahan Aidan sanoi mulle, ettei hakuruudussa VOI olla variksia, koska se ei ole nähnyt niiden kulkemista sinne. Joo, tyhmässä ohjaajassa oli silloinkin vika. Josko vaikka ensi vuonna olisi tarpeeksi treenattu kaikkia osa-alueita.. :D
Lähetä kommentti