Aidan pääsi tänään käymään eläinlääkärillä. Meitsi teki hintatietoisena suurta vertailua rabiesrokotuksen hintaeroista, siis niiden lääkäreiden osalta, jotka ilmoittivat hintoja netissä. En ihan niin paljoa jaksanut panostaa, että olisin soitellut ja kysellyt. Yllätyksellisesti Espoon kunnaneläinlääkäri veloitti rabiespiikistä 10e enemmän kuin eiralainen yksityinen eläinlääkäri. Jotta lähdettiinpä sitten lähiöspurgu-Haun kanssa ihmettelemään stadin hienostoasuinaluetta!
Aidan oli tapansa mukaan koko perustutkimuksen ajan selällään (paitsi silloin, kun pakotin sen olemaan neljällä jalalla sydämen kuuntelun ajan), ja kun esittelin sille herkkupaloja rokotuksen annon aikana, ei ahnuri huomannut koko piikkiä ja puri ahneuksissaan mun sormeen kaksi reikää. Lääkäri sanoi, että koiraa pitää hiukan pitää silmällä loppuilta, ja ottaa hiukan rauhallisemmin tänään. Selväpä se, ajattelin, käydään vähän lyhyempi iltalenkki.
No, lähdin kuitenkin käymään kaupassa, ja koira jäi tietty tunniksi yksin kotiin. Tullessani takaisin olkkarin lattialla oli mun villakangastakki mytättynä mukavaksi makuualustaksi, ja eteisen lattialle oli nykäisty hattuhyllyltä lapas- ja pipokori. Sisältö tietty levitetty ja kuolattu huolellisesti. Koira juoksi pitkin kämppää ja sen aivoista kuului DING DING DING DING sen hörveltäessä pallo suussa edestakaisin. Joo, otetaan rauhallisesti loppuilta! Elohopeaako ne tuohon tuikkasi?!
Eli on sittenkin vuorossa normaali iltalenkki. Onneksi nappasin kaupasta mukaan myös uudet kuulokkeet vanhojen tilalle, eli pitkästä aikaa lenkille musiikin kanssa!
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti