Not giving in

Juuh elikkäs huristelimme linja-autolla Veikkolaan koiratanssikisoihin. Tuloksena 159,66p ja neljäs sija yhdeksästä koirakosta. Joka kerta paranee pisteet, josko seuraavalla kerralla KM :D

Video

Tuomarikohtaiset pisteet (tekn+tait) ja kommentit:
Mirja Ovitz 160 (80+80)
Frida Binette 165 (82+83)
"Något rörligt program. Mer tajming till musik. Okej utförande för klassen."
Johanna Mamrelund 154 (76+78)
"Work with the flot and maybe you don't need so many different moves, try less but longer moves for a calmer dog." Ai hä, mitennii "for a calmer dog?" Eiks nää ollukkaa kiihdytyskisat?

Jäätiin siis kokonaiset 0,67p KM:stä, mutta turha jossitella, katseet kohti seuraavia kisoja. Ja lisää treeniä, tällä viikolla ollaan treenattu vain viime yönä iltalenkillä vähäsen jotain kivaa, ja se kyllä näkyy, koira oli aivan todella ylikierroksilla kun vihdoin pääsi tekemään jotain. Pohdin myös, että voisi tehdä sen HTM-ohjelman valmiiksi, niin voi kisata aina kahdella ohjelmalla - ensimmäisellä väsyttää koira, ja toisella sitten koittaa saada niitä hyviä pisteitä :D Myös tunnin juoksulenkki ennen kisoja voisi tepsiä.

Mua vähän ihmetyttää, miksi se jättää tekemättä osan tempuista. Etenkin tuo peruuttaminen meni ihan pipariksi, vaikka se on nimenomaan se temppu, mitä Aidan tarjoaa aina ja jatkuvasti ja vaikka siltä pyytäisi jotain ihan muuta. Heppakävelyynkään Aidan ei halunnut tulla millään, ja se keksi ihan omia temppuja joihinkin väleihin. Mutta häntä heiluu, se on tärkeintä!

Aidan on kyllä oikein hyvä sijoittelemaan noita omia temppujaan, välillä näyttää jopa ihan siltä, että ne olisivat suunniteltuja :D Palkaksi hulluaivo sai leikkiä vetolelulla oikein kovasti. Olen nimittäin todennut, että kisapalkkana sille lelu on parempi, sillä onhan joku yhdellä nielaisulla syöty Sheba vähän kökkö verrattuna kunnon palloleikkiin.

Mä jännitin taas aivan tolkuttomasti ennen kehään menoa, oikeastaan se jännittäminen alkoi heti kun heräsin. Suorastaan oksetti. Kehässä kuitenkin suurin jännitys hälveni, ja olipas muuten kiva, kun en kertaakaan epäröinyt tuon ohjelman kanssa ts. muistin sen tosi hyvin! Aidan on kiva kisakaveri, kun ei niin kovasti reagoi mun jännittämiseen :) Voi toki olla että kiellot johtuvat jännityksestä, mutta silti ihmetyttää peruuttamisen epäonnistuminen. Hypyt johtuvat ainakin, koska kehuin koiraa ihan liikaa, josta se ilahtui kovin ja alkoi loikkia. Täytyy muistaa pitää jatkossa turpansa ummessa ja vain antaa sille käskyjä, joita toteuttaa.. Onhan se vähän epäreilua koiralle, että treeneissä "hyvä" = "teit oikein, tässä palkkasi poika" mutta kisoissa "hyvä" = "teit oikein, tässä seuraava käskysi poika".

Yhteenvetona siis ei kehuta koiraa kesken kisan ja väsytetään koira paremmin ennen kisaa. Ylikiehumista lukuunottamatta oli nimittäin aika kivaa työskentelyä, ja alkuosahan ohjelmasta meni just nappiin!

Innostuttiin kaverin kanssa laittamaan ilmot Jyväskylään, katsotaan mahdutaanko. Siihen mennessä pitää rakentaa mikrofonille tukevampi jalusta (ja mahdollisesti uusi keppi, koska unohdin sen kisapaikalle lol). Kisaaminen on kyllä koukuttavaa ja niin kivaa!

Leo ja Maria toivat mulle (Aidanille, en mä sitä syö) Porvoosta koiranruokaa, kun olivat siellä autolla. Nyt on rauskulle pakkasessa kanan jauhelihaa ja sydämiä, naudan lihaista rasvaa ja sikajauhelihaa. Lisäksi toimitukseen kuului 15kg Hau-Hauta. Aidan kiittää ruokataksia hyvästä palvelusta!