Sometimes my mind plays tricks on me

Juuh elikkäs yksi parhaimpia musiikkiesityksiä viime aikoina

Meidän loma on jatkunut lorvailun ja auringonoton merkeissä, Aidan saa tosin nautiskella varjosta. Tai angstata varjossa, kostoksi se myös syö hanhenkakkaa :P Hirmu pitkejä lenkkejä ei etenkään viime päivinä ole tehty ennen yöaikaa, kun on ollut aivan tajuttoman kuuma ja painostava ilma. Yksi ukkonen tänne kiitos! Parina aamuna olen kyllä onnistunut kukkumaan hereillä niin pitkään, että aurinko on alkanut nousta, ja pakkohan se koira on silloin lenkillä käyttää. Auringonnousulenkit nimittäin ovat aivan parasta: valoisaa, kaunista, viileää, ei ötököitä, eikä yhtäkään ihmistä missään.

Aidan pääsi tänään treenaamaan, eilinen oli vähänniinku lepopäivä. Myös mä pääsin treenaamaan, paitsi pesäpalloa (jee) niin myös omaa liikkumista. Tein kerran ohjelman läpi koittaen hillua mahdollisimman paljon, ja menikin ihan ok. Mä alan ehkä oppia :P Kotimatkalla kuuntelin vaan kaikenlaista musiikkia ja koitin liikkua sen tahtiin. Yleensä juuri silloin, kun eläydyin kunnolla musiikkiin, tuli jostain nurkan takaa joku ihminen. Miksei ne olleet nukkumassa, kello oli kuitenkin 1 kun tuolla hiippailtiin..

Keksin myös Aidanille helpohkon HTM-ohjelman, sille tarvii vaan opettaa pivotit kunnolla.

Viime viikolla oli saunailta ja palju, joka täyttyi aika hitaasti, ja johon Aidan ei päässyt uimaan, mutta joka oli silti täynnä karvoja

 Aidan oli oikein vauhdikas kaveri ja virtaa oli kuin vähän isommassakin kylässä. Teimme parin tempun sarjoja tuosta ohjelmasta, nämä pääosin ok, ja kiertämistä harjoiteltiin pidemmällä välimatkalla. Sekin ok, myös kahdeksikkona niin että koira kiertää mun takaa :) Se ohjelmanpätkä, mikä ei kisoissa onnistunut koska Aidan halusi vaan kiertää mua ja mikkiä ympäri, toimi tänään hyvin. Tehtiin siis ekasta kertsistä peruuttamisen loppuun, heppakävelyt tosi hyviä vaikka Aidan kävi vähän ylikierroksilla.

Alkuosassa oli taas ongelmana se, että Aidan halusi ensin hypätä mun jalan yli ja sitten meni jalan ali väärälle puolelle. Luulen tämän johtuvan siitä, että olen tehnyt kepin yli hyppäämistä minua-käskyllä - mutta kyllä sitä hitto vie voisi kuunnella, sanonko mä "minua" vai "siksak" :P En siis suostu ottamaan kaikkia syitä niskoilleni, vain puolet. Onnistuihan sekin sitten, ja myös niin, että siksakin jälkeen siirrytään hillittyyn  seuraamiseen (palkkasin, seurasi oikeesti hyvin). Kisoissahan sekään ei onnistunut vaan Aidan hillui jossain ihan muualla.

Mää vähän mustikalla maalasin lipastoa, unohdin pakastinta järjestellessä pussin tuohon pariksi tunniksi.. Ei tainnu lähteä irti mutta kattokaa kuin hienosti sopii mun maton väriin :P

Toi koira on alkanut myös huolestuttavasti ennakoida temppuja.. Sen lisäksi siis, että hiotaan niitä etenkin yksittäisinä kuuntelutreenin kautta paremmiksi, täytyy keksiä uusia temppuketjuja. Eli uusi ohjelma mietintään! Mulla on kyllä musa ja idea jo valmiina, vähän täytyy vielä laittaa paperille juttuja ennen kuin voi suuremmin alkaa treenata.

Aidan sai myös uuden häkin! Kävin hakemassa eilen Viikistä tuollaisen 107cm pitkän, sen vanhan jättihäkinhän mä myin pois jo aiemmin keväällä. Kyä ny kelepaa. Voin vaan kertoa, että oli ihan helvetillinen homma tuon kapistuksen kuskaaminen dösällä Viikistä Niemeen, ja voin vaan kuvitella, millainen homma on kuskata samalla mukana yhtä koiraa. Eli jää nähtäväksi kuinka paljon tuolle loppupeleissä on käyttöä, mutta mahtuupa paremmin autoon kuin edellinen :P

Fak juu