Aippali aiheutti taas vähän harmaita hiuksia, kun kesken rauhallisen työpäivän sain tutunkuuloisen puhelinsoiton: "Asuksä Espoossa, onksulla koira?"
Postimies oli jättänyt oveeni tämmöisen lapun:
Aidan oli siis jotenkin saanut ränklättyä oven auki, pelottavaa. Postimies oli myös jättänyt mun oven sepposen selälleen parin tunnin ajaksi, jos koira vaikka löytäisi takaisin kotiin. Harmi, ettei Aidan osaa sulkea ovea perässään, muuten täysin legit idea! Eli meillä oli avoimet ovet kello 12-14, kunnes sain tuon puhelun. Ei sillä, Aidan on ainakin vakuutusarvoltaan varmasti arvokkainta mitä omistan, mutta aika inha olo jäi siitä, että kuka tahansa on voinut käydä penkomassa mun kodin läpikotaisin.. Toki täällä oli myös aivan karmea siivo, Aidanin lattialle levittelemiä vaatteita ja villakoiria ja hiekkaa ja muutenkin aikamoinen sekasorto.
No mutta, pikavauhtia siis kotiin nappaamaan koiranremmi ja pilli, jonka jälkeen lähdin pyöräilemään vakkarilenkkireittimme läpi. Kukaan ei ollut nähnyt isoa, mustaa koiraa, ja puolentoista tunnin ympäriinsä suhaamisen jälkeen aloin olla jo aika epätoivoinen.. Ehdin juuri päivittää fb:iin ja whatsapp- sekä telegram-ryhmiini kadonneesta koirasta, kun sain soiton Viikistä, jonne karkulainen oli viety talteen. Tollo oli kuulemma päällisin puolin kunnossa, joten lähdin noutamaan sitä takaisin rankkurilta.
 |
| Väsynyt kekkeruusi, joka kuitenkin vhän jaksoi heiluttaa häntää |
En tajunnut kysyä vastaanottovirkailijalta kuka elikon oli sinne toimittanut ja mistä se oli saatu kiinni, mutta pääasia että se ei ollut esim. juossut kehätielle, jonne on kotioveltani alle kilometrin matka.. Loppu hyvin, kaikki hyvin ja tollo saatiin takaisin kotiin. Se oli aivan puhki ja nukahti jopa bussipysäkille 5min bussinodotteluaikana. Pallo oli hukkunut matkan varrelle, toivottavasti joku muu ilahtuu siitä. Kyseessähän oli siis tämä "pehmeä iso pallo" (haluaisin nähdä postinkantajan ilmeen, kun Aidan livahtaa ovenraosta karkuun jättikoripallo suussaan):
Aidan kyllä aiheuttaa mulle vielä ennenaikaisen kuoleman kaiken tämän stressin ja harmaiden hiusten muodossa, mutta on se silti ihan kiva. Silloin, kun se nukkuu tai sukeltaa.
2 kommenttia :
Ei vitsi, anteeks että mua nauratti:D Flatit.. On ne kyllä vaan sellasia koiria, että ei voi koskaan tietää mitä odottaa:) Mun yhellä tutulla on tosin kultanenoutaja, joka on spesiaali avaamaan ovia ja saa tosiaan lukonkin auki. Se oli sitten kerran lähtelyt hotellissa karkuun ja oli respassa tyytyvaisenä kerjäämässä rapsutuksia. Mutta siis kotona niillä on väliovessa ns. vessanlukko toisella puolella, niin sitä se koira ei sentää saa auki (muuten pitäis hajottaa ovi).
Juu kyllä muakin sitten nauratti, kun koira oli kotona ja kunnossa. :D Tommonen vessanlukko väliovessahan ois ihan näppärä ratkaisu! Nyt Aidan on kyllä tyytynyt pysymään neljän seinän sisällä, ehkä sillä vaan oli mennyt maha sekaisin päivän aikana ja oli _pakko_ päästä ulos..
Lähetä kommentti