Moikka! Eipä ollakaan nähty taas pitkään aikaan, hyi minua!
Mun syksy on mennyt aika speksikkäissä merkeissä, sillä lähdin puvustamaan ja maskeeraamaan Fyysikkospeksiä. Överiyyberii, ekstaasimatskuu hei! Nyt on edessä enää 2 näytöstä, toinen Ruotsissa ja toinen joulukuussa Suomessa englanninkielisenä. Vähän tämmöisiä fiiliksiä oli Suomen näytösten jälkeen, paras speksi ikinä (kuvassa ihkui näyttelijöitä ja tanssijoita):
Koiratreenit ovat kärsineet yllättäen motivaation puutteesta, mutta nyt olen yrittänyt sopia kimppatreenejä toisen flättitokoilijan kanssa, josko tämä tästä taas :) Ollaan nautittu tosi kauniista ja vähäsateisesta syksystä käymällä pitkiä lenkkejä iltaisin. Viime yön Aidan oli hoidossa Marian ja Leon luona, ja se oli kuulemma ollut todella rasittava. :D Yllättävää! Jostain se on myös keksinyt sen, että remmissä pitää kiskoa ihan hirveänä, joten kuonopanta on ollut kovassa käytössä.. En ole jaksanut tapella hihnakäytöksestä, koska haluan käyttää koiralenkkejä lähinnä stressinpoistoon enkä siihen, että kerään itseeni lisää stressiä ja pahaa energiaa koiralle raivoamisen muodossa :P
Aidanista on tullut vanha, sen kuono harmaantuu! Ja tämmöisillä fiiliksillä se viettää syksyä:
Ilmoittauduin sitten kuitenkin talvelle sekä kouluttamaan temppuryhmää (se oli kesällä hauskaa) että kahteen treeniryhmään.. Syksyn ekat ohjatut treenit jäivät väliin näytöksen takia, mutta sitä suuremmalla innolla lähdetään sitten seuraavalle kerralle. En ole vielä ihan päättänyt tämän meidän harrastusuran tulevaisuutta, katsotaan nyt mihin suuntaan vai muuttuuko mihinkään koiran arkikäytös siitä, jos otan vaikka viikottaiset treenit taas ohjelmaan. Ei se kuitenkaan ihan kauheana vaadi, että nappaa iltalenkille mukaan kourallisen nappuloita, ja tekee seuraamista tai kaukokäskyjä tai jääviä jossain lenkkipolulla. Tietty niitä isompiakin liikkeitä pitäisi treenata, mutta niihin tarviaa melkeinpä avustajan..
Onneksi ehdin napsia edes nämä syksykuvat pari viikkoa sitten, vaikka tarkennukset olikin 95%:sti taas jossain aivan perseessä. Nyt on meinaan kaikki puut kaljuja ja maassa ruskeaa lehtimuhjua, ei puhettakaan enää tällaisista satumetsämaisemista! Mä haluaisin myös kovasti kuvata videoita Aidanista, mutta ei oikein ole videokameraa ja tuo kännykkä on aivan susi siinä hommassa..
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti