Näin mua vituttaa matkallani

Aidan kävi maanantaina lääkärissä, ja lääkäri kovasti naureskeli jotta "ei ole minun urani aikana tällaista tapausta tullut vastaan". Urvelo siis heti pöydälle nostamisen jälkeen heittäytyi katolleen ja kölli katollaan koko tutkimuksen ajan. Tollo.

Korvista löytyi hiivaa ja bakteereja, ja vaikka korvalehdet näyttivät (ja haisivat) karmeilta, niin korvan sisällä ei ollut läheskään niin paha tilanne. Korvalehdissä oli siis jonkinlaista hotspotin kaltaista tulehdusta, joka on tällä hetkellä jo asettunut. Päätään koira kuitenkin pudistelee edelleen jonkin verran, mutta täytyy varmaan illalla rassata sen korvat jollain. Aidan sai korviinsa tipat reilun kahden viikon ajaksi ja suun kautta antibioottia 10 päiväksi.

Ekoissa ulkotreeneissä (jee kesä on kohta) käytiin viime maanantaina, mä en enää illalla jaksanut mitään kirjoitella ja sitten koko roska jäi. Tutustuttiin ohjaajaan ja ohjaaja meihin, tehtiin pienet n. viiden tempun "esiintymiset" ja käytiin yhdet liikkeet yksittäisinä. Aidan oli hyväntuulinen ja keskittyi kivasti, ja yksittäisliikkeeksi valkkasin ison ympyrän kiertämisen. Joskus tammikuun lopullahan sitä tehtiin meren jäällä, mutta yllättävän hyvin sillä oli homma muistissa, ja saatiin aikaiseksi pari ihan tosi hyvää suoritusta. Kotiläksyksi tuli harjoitella näitä yksittäisenä tehtyjä liikkeitä, mutta en mää oo ehtiny.. Yritän huomenna, kun en kuitenkaan ehdi Lahteen vaikka on äitienpäiväkin ja kaikkea.

Koulu- ja työstressi vaivaa taas ihan urakalla, ja nytkin mä pakoilen tenttiinlukua keksimällä kaikkea muuta tekemistä. Eli koira on pitkästä aikaa saanut ihan huolella ulkoilua, vaikka treenaamaan ei olekaan päässyt. Ja päivällä sitten nukahdin prujujen ääreen eli hyvinhän tää sujuu :P Maanantaina olisi myös yhden harkkatyön DL. Käytiin työparin kanssa keskiviikkona ohjaustilaisuudessa, jossa ensimmäiset 7 paria 15:sta ehtivät saada ohjausta sen kaksituntisen aikana - mehän oltiin pari numero 13. Syvältä? Poikittain!