Mut siitä puuttuu j! Unohditko mitä opittiin?

Reippaat sesset matkalla treeneihin!

No eihän se ihan putkeen mennyt! Hallilla ei lauantaina ollut ketään :( joten suruissamme lähdimme Sirkuskentälle. Ja siellähän oli jo jotkut ohjatut treenit, joten vielä enemmän suruissamme etsimme vain jonkun random ruohopläntin, jossa on vähän näkösuojaa, ja leiriydyin koirien kanssa siihen. Treenien jälkeen jouduin juoksemaan pitkin Malminkartanoa Kannelmäen kautta takaisin Konalaan, koska mun bussikortti oli tyhjä ja missään ei ollut niitä typeriä bussikortinlatausautomaatteja. Kannelmäessä en todellakaan jättänyt Aidania odottamaan kiskan eteen, se olisi varmaan puukotettu saman tien, mutta Konalan kiska oli rauhallisempi. Sidoin siis mustin odottamaan, nappasin räksän kainaloon ja kävelin muina miehinä kiskalle sisään lataamaan korttia. Onneksi Ainuski on niin söpö, ettei ärränsetä kehannut käskeä sitä poistumaan!

Kehtaisitko itte pyytää tämmöistä sateen pieksemää pikkurauskulaa poistumaan?

Itse treenit meni kivasti, meillä vaan on vielä kovasti tehtävää sekä Aidanin häiriönsiedossa että mun tanssitaidoissa. Aidan lähtee kovasti käsivippauksiin mukaan, mutta kun jotain asiaa hiukan helpotti, niin saatiin ihan ok tuloksia jo tällä yhdellä kerralla. Tämä on taas vaan niitä asioita, joita mun pitäisi muistaa treenata, mutta en koskaan muista.. Treenien suunnittelu!

Improaminen oli vähän hankalampaa kuin viimeksi, ehkä Mehmed arpoi mulle vaikeampia biisejä. Hauskaa silti ja kovin opettavaista. Keskityin myös tokalla kiekalla paljon enemmän siihen omaan liikkumiseeni, joka tietty vaikeuttaa. Huomasin sellaisenkin seikan, että kuunnellessani liikaa musiikkia, annan koiralle käskyt hyvin musiikin tahdissa. En nyt sentään laula, mutta eipä kaukaa liippaa :D Huoh! Mun on treenattava tätä ihan keskenäni ilman koiraa, koska eihän sillä ole mitään hajua mitä "pyöri" tarkoittaa, jos se lauletaan sille. Tai sitten kehitetään semmoinen laji missä saa tanssia ja laulaa koiran kanssa, olis kivaa.

Videoinnin kanssa oli semmoinen pikku ongelma, että tokan kiekan video on kännykässä jotenkin rikki, eikä se aukea sitten millään vempaimella. Taakse-ylös-suunnitelmana ollut mun vanha pokkarikamera sen sijaan toimi hyvin niin kauan kunnes siitä loppui muistikortti :D Ainuskin ainutlaatuiset tanssit eivät siis ole videolla, buu. Mutta jotain sentään on. Nauttikaa! Luvassa timanttisia tanssiliikkeitä (yks, kaks, jalka ylös, käsi ylös, alusta, oho tiplu) ja onnellinen koira, joka on loppuvideolla samaa kokoluokkaa kärpäsenkakan kanssa. Osa 1 ja osa 2. #yolo #kylläkuvasinperunalla

Ainuski joutui tassupesulle ja mä haluan pienen koiran.

Ainuski sai myös tehdä koiratanssijuttuja, koska Ainuskia ihan hir-veäs-ti harmitti katsella, kun Aidan saa pitää haukaa. Ekat 5 minuuttia odotellessaan vuoroaan Aina räyskytti suoraa huutoa, mutta ihme kyllä lannistui lopulta ja oli ihan hiljaa. Aidania ei räyskytys onneksi haitannut, mutta videon laitoin mutelle - vaikka olisi ollut mielenkiintoista kuulla sitä omaa käskytystä.

Tästä tuli nyt semmoinen romaani, että tämänpäiväisistä Ansun treeneistä kirjoitan ihan oman juttunsa. Päällimmäisenä oli kivaa vaihtelua tämmöinen improtreenailu, ja koiratanssi on oikeastaan tosi kivaa, ja lisäksi on kivaa, kun olen alkanut keksiä, mikseivät meidän hommat toimi. Oivalluksia on lyhyen ajan sisällä tullut jo useampi!